Kerrotaan, että kun Sokrates vapautui kahleistaan, joihin hänet oli laitettu syytettynä nuorison villitsemisestä, raapi hän ensimmäisenä kutiavia sääriään. Kuten kaikki harrastajakirjoittajat tietävät, tarinasta saa uskottavan sijoittamalla siihen jonkin tällaisen inhimillisen yksityiskohdan. Minulle tämä mielikuva toimii erityisen hyvin; atooppinen iho näin talvipakkasilla muistuttaa olostaan ja kutina on hetkittäin sietämätöntä. Filosofista mielenlujuutta vaaliville tämän yksityiskohdan tarkoitus on tietenkin korostaa miten huolettomasti Sokrates suhtautui siihen, että hänet oli juuri tuomittu kuolemaan, ja kuinka hän rennosti vain rapsutteli pohkeitaan.
Sokrateelle kenties vastakkaisin mahdollinen henkilö oli Juhani Aataminpoika, suomalainen 1800-luvulla elänyt sarjamurhaaja. Teemu Keskisarjan kirjoittamasta elämänkerrasta (Suomen ainoa sarjamurhaaja. Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus, Atena, 2008) jäi mieleeni yksityiskohta: Juhani tuomittiin 40 raipaniskuun ja elinkautiseen rangaistukseen kahlittuna Suomenlinnan vankilan muuriin. Raipaniskuista syntyneiden haavojen johdosta Juhanin selän iho tulehtui ja sen kutiaminen oli varmasti sietämätöntä. Tuomarin päätöksellä sallittiin vapauttaa Juhanin vasen käsi selän raapimista varten.
Arkisuudessaan kutiava ihottuma tuntuu ajatuksena pahemmalta kärsimykseltä kuin moni muu kidutus.
Raapimisen fysiologinen merkitys ei ole minulle koskaan aivan selvinnyt. Raapiminenhan vain pahentaa kutiamista ja kun oikein pahasti raapii, iho menee rikki ja tulehtuu. Kun asiaa tutkii terveyteen liittyvistä lähteistä, niissä kerrotaan että ihon kutina johtuu hermopäätteiden ärsytyksestä, johon liittyvät välittäjäaineet kuten histamiini ja serotoniini. Tämä kuitenkin vain kuvaa mekanismin, ei syytä itsessään. Mikä evolutiivinen syy on johtanut siihen, että kynsimme itsemme verille?
Filosofista mielenlujuutta vaaditaan siihenkin, että ei ole koko ajan ihoaan repimässä.
Mielenkiintoinen on myös linkki serotoniiniin, joka on ihmisen mielialaa säätelevä välittäjäaine. Onkin kohtalon ironiaa, että kutinaa säätelee sama molekyyli. Jatkuva kutina heikentää yöunta ja laskee mielialaa. Olen leikannut kynteni kynsinauhoihin asti, jotta en yön aikana tekisi kyynärtaipeistani nyhtöpossua.
Jossain luontoaiheisessa artikkelissa kerrottiin kapia sairastavista ketuista. Tämä loissairaus aiheuttaa niille kovaa kutinaa ja jutun mukaan se jopa uhkaa eläimen eloonjäämistä, koska paha kutina häiritsee ketun keskittymistä saalistamiseen, kun sen on pakko raapia tassujaan. Tunnen vahvaa sympatiaa.
Kettukapi-infektion vakavampi seuraus on karvapeitteen oheneminen ja heikkeneminen, mikä Suomen talvessa johtaa melko väistämättä eläimen paleltumiseen. Mutta kapiakin vaarallisempi eläintauti on nk Aujeszkyn tauti, mitä kutsutaan myös valeraivotaudiksi. Sen aiheuttaja on sikaeläinten herpesvirus 1. Oireiden perusteella tautia kutsutaan myös ulkomaalla myös nimellä ’mad itch’; eläin kirjaimellisesti raapii itsensä hengiltä kutinan takia. Infektio on itsekin tappava monilla eläinlajeilla. Suomessa ei tautia esiinny.
Kettukapi-infektion vakavampi seuraus on karvapeitteen oheneminen ja heikkeneminen, mikä Suomen talvessa johtaa melko väistämättä eläimen paleltumiseen. Mutta kapiakin vaarallisempi eläintauti on nk Aujeszkyn tauti, mitä kutsutaan myös valeraivotaudiksi. Sen aiheuttaja on sikaeläinten herpesvirus 1. Oireiden perusteella tautia kutsutaan myös ulkomaalla myös nimellä ’mad itch’; eläin kirjaimellisesti raapii itsensä hengiltä kutinan takia. Infektio on itsekin tappava monilla eläinlajeilla, varsinkin nuorilla yksilöillä. Suomessa ei tautia esiinny.
Raapimalla kuoleminen olisi suosikkikuolintapojeni listan häntäpäässä (sic).