Elämä ilman älypuhelinta on tehty lähes mahdottomaksi.

Näin unta, joka muuttui painajaiseksi. Olin myöhään yöllä tulossa junalla Tampereen suunnasta kohti Turkua, jossa asun. Tässä unessa asuin yksin ja olin hukannut avaimeni. Piti siis soittaa isännöitsijälle viimeistään asemalle saavuttaessa, että tulisi avaamaan oven. Selailin junassa puhelinta ja kuvittelin olevani Veikkauksen sivuilla. Olin jo mielestäni tarkistanut edellisen arvonnan oikean rivin (pelaan silloin tällöin yhden rivin lottoa vain sen vuoksi, että voisin unelmoida lottovoitosta), mutta nyt saldo vilkutti isoja lukuja. Sivusto vaati vahvaa tunnistautumista, jotta voisin katsoa voittoni. Syötin pankkitunnukseni ja samassa koko sivusto lukittautui loton munuaisvaurion värisen logon alle. Koko puhelin oli jumissa! Tein sen, mitä ei varmaankaan pitäisi koskaan tehdä ja käynnistin puhelimen uudestaan. Käynnistettäessä vittumainen tekoälyääni kertoi, että hakkeri oli ottanut puhelimeni haltuunsa ja että sillä oli pääsy kaikkialle…

Tajusin unessani, että se pääsi myös pankkitililleni ja saattoi olla juuri sillä hetkellä siirtämässä varoja sekä käyttö- että sijoitustililtäni. En voinut tarkistaa asiaa enkä edes soittaa pankkiin. Sillä oli pääsy kaikkiin henkilökohtaisiin tietoihin, kaikkiin viranomaispalveluihin, kaikkiin virallisiin ja henkilökohtaisiin sähköposteihin ja pikaviestikeskusteluihin, etukorttien tietoihin, valokuviin, terveystietohini Omakannassa, aivan kaikkeen alkaen kirjastolainoistani ja Föli-lipuistani ja myös sinne Veikkaus-tilillekin.

Olin junavaunussa jossain Loimaan takana enkä voinut tehdä mitään. En pääsisi edes kotiini sisälle ja ilman rahaa en pääsisi hotelliinkaan. En voinut soittaa kenellekään eikä minulla ollut rahaa edes bussiin.

Ainoa epärealistinen kohta tässä unessa oli, että yöjunia muka liikennöisi vielä. Olin pienessä kuumeessa ja olin nähnyt koko yön hikisiä painajaisia irtileikatuista päistä, mutta tämä oli painajaisista pahin.

*

Hankin ns. älypuhelimen muutama vuosi sitten, kun en päässyt enää kirjautumaan verkkopankkiin. Samaa tunnistautumista käytetään myös monissa viranomaispalveluissa. Luultavasti vielä olisi mahdollista asioida vaikkapa Kelan kanssa varaamalla aika, mutta yhä enemmän kaikki siirtyy verkkoon. Työpaikoilla (ja opiskeluissa) käytetään yleisesti Microsoftin ohjelmistoja ja pilvipalveluita, joihin ei pääse kirjautumaan ilman Microsoft Autenticatoria. Enää ei riitä, että on puhelimen tavoitettavissa, täytyy olla myös Teamsissa ja Whatsappissa, sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä.

Näissä kaikissa puhelin on välttämätön.

Tällä viikolla uutisoitiin mm. että VR luopuu lippuautomaateista. Lippukassoista on luovuttu jo vuosia sitten. Ihmisten oletetaan ostavan liput puhelinsovelluksestaan. HS teki jutun HSL:n pomosta, joka vietiin ostamaan matkalippu paikallisliikenteeseen. Myös HSL ohjaa matkustajia sovelluksen käyttäjiksi.

Mitä useamman palvelun käyttäjiksi kansalaisia ajetaan tai joissain tapauksissa pakotetaan, sitä pienemmäksi yksityisyys kapenee ja sitä suuremmaksi kasvaa riski, että jossain sovelluksessa on tietoturva-aukko.

Mitäs kaikkea puhelin sinusta tietää? Muun muassa sijaintisi reaaliaikaisesti. Kaiken rahaliikenteesi.

Sivuhistoriasi tuntee sinut paremmin kuin äitisi.

Suomalaiset viranomaiset suunnittelevat siirtävänsä verkkopalvelunsa amerikkalaisille palvelimille. Jo nyt tietojen käsittelyyn käytetään tekoälyä. Luottamus kolmansiin osapuoliin tuntuu olevan kova.

Kuten viidakon sananlasku sanoo: ei ole mitään pilveä, se on jonkun muun tietokone.

Vaikka vastustin älypuhelimen hankkimista loppuun asti, olen nykyään melko hövelisti antanut luvan siirtää tietoni ties minne ja ladannut puhelimeeni ties mitä.

Ei tarvitse edes uskoa mihinkään salaliittoihin. Se nyt vain on tyhmää pitää kaikki munat samassa korissa ja antaa kori jonkun tuntemattoman vastuulle.

Ehkä on aika vastaliikkeelle, ennen kuin painajainen käy toteen.