YLE on kirjoittanut jutun siten, kuten jutut nykyään kirjoitetaan: keksitään raflaava otsikko ja kysytään tekoälyltä. Otsikko on tällä kertaa: Kolme uhkakuvaa: näin tekoäly tuhoaisi meidät (Miika Koskela 20.9.).

Siinä mielessä juttu on ajankohtainen, että Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei sekä OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman, kuten myös Grokista vastaava Elon Musk ovat maalailleet tekoälypiruja seinille viime aikoina.

Koska tekoälyille on syötetty kaikkien tunnettujen scifi-leffojen juonet, ovat vastaukset sen mukaisia.

Esimerkiksi yksi uhkakuva on War Games -elokuvan (suom. Sotaleikit, ohj. John Badham 1983) skenaario, jossa tekoäly käynnistää ydinsodan. Jutun mukaan ”[k]umpikin kielimalli sijoittaa tämän uhkakuvan toteutumisen jonnekin epätodennäköisimmän ja todennäköisimmän välimaastoon.”

Aivan.

*

Emerituspiispa Mikko Heikka on kirjoittanut kirjan Jumala ja tekoäly (Basam books, 2026). Itse kirjaa en ole vielä lukenut, mutta Youtubesta löytyy parin viikon takainen paneelikeskustelu aiheesta. Muut keskustelijat ovat Katri Kuusikallio, Janne Lindqvist ja Katja Valaskivi.

Heikan ensimmäinen puheenvuoro on jopa hellyttävä, kun 82-vuotias on päässyt testaamaan ChatGPT:tä. Hän kertoo kohdanneensa entiteetin, jonka kanssa on käynyt dialogia, jonka pohjalta on kirjansa kirjoittanut.

Noin muuten keskustelu poukkoilee vähän joka suuntaan, niin kuin nyt aina kun on monta keskustelijaa ja aikaa kuluu alkutervehdyksiin ja kiitoksiin ja löytötavaroitakin kuulutellaan. Valaskivi heittää muutaman hyvän pointin datakolonialismista, eli siitä, miten teknologiajätit hyväksikäyttävät ihmisten yksityiselämää. Puhetta on myös jumalboteista, mutta kovin syvälle ei aiheeseen päästä; ehkä aihe vai on liian surrealistinen, jotta siitä voisi puhua ilman, että tuskastuneena nojaa päätään pöytään ja ihmettelee miksi nämä ihmiset tekevät näin.

Kirjan perimmäinen pointti, jos ymmärsin oikein, on kuitenkin että tekoäly ei voi olla arvovapaata. Metaeettinen kanta on siis, että pelkästään (instrumentaalinen) järki ei takaa moraalia, joten tekoälyllä ei voi olla moraalia, jollei sille sellaista ohjelmoida. Heikka pohtii, mikä on uskontojen rooli tässä. Pitäisikö tekoälyn olla buddhalainen? Luottaisitko tekoälyyn, joka toimii Mooseksen lakien varassa? Aikaisemmin tänä vuonna HS uutisoi, että tekoälyt ovat keskimäärin vasemmistolaisia ja liberaaleja. Aikaisemmin mm. Elon Musk sanoi tekoälyjen olevan woke.

*

Tekoälyä ja uskontoa on pohdittu myös Heräys-seminaarissa tämän vuoden maaliskuussa (bloggaan siis vähän myöhässä). Seminaarin järjesti Suomen evankelisluterilainen kirkko. Jo pelkästään tapahtuman esillepano on erittäin sleek, cool ja futuristinen tavalla, joka on kaukana luterilaisesta koruttomuudesta ja minulle tutusta seurakuntatalojen estetiikasta. Paikalla oli paljon fiksuja ja cooleja ihmisiä, kuten Katri Saarikivi, Max Seeck, Risto Siilasmaa sekä tässäkin blogissa siteerattu teologi Aku Visala.

Videoita on paljon enkä ihan kaikkia ole ehtinyt katsoa, joten en kommentoi sen tarkemmin. Viihdyttävää kumminkin. Jumalaa ei taideta kovin montaa kertaa mainita.

*

Dario Amodein essee on luettavissa hänen kotisivuiltaan. Hän esittää aivan hyviäkin pointteja, joista aivan kaikista ei ole vielä tehty katastrofielokuvaa. Muun muassa tämä kysymys: voisiko tekoäly keksiä uskonnon ja käännyttää miljoonia ihmisiä siihen?

No mitäs luulette?

Jo nyt yleistyy uskonnollinen, lähes transsendentaalinen suhtautuminen tekoälyyn. Jotkut loukkaantuvat, kun heidän tekoälyn käyttöään kyseenalaistaan edes epäsuorasti. Tekoälykultit tulevat aivan pian, kysymys on vain kuinka suuriksi ja merkittäviksi ne kasvavat.

*

Loppukevennykseksi kirjallisuuden ystäville: Ville Rannan uusin pilakuva liittyy myös. Tekijänoikeussyistä en kopioi sitä tähän, käykää katsomassa.