Tilastotietoa äänikirjoista ja kirjailijoiden tuloista

Varmaan moni onkin jo lukenut Karo Hämäläisen bloggauksen ”Äänikirjojen rahat”, joka ilmestyi Suomen kuvalehden blogissa kolmessa osassa, mutta linkkaan sen tähän vielä siltä varalta, että joltain se on lukematta. Osat ovat:

• Äänikirjojen rahat, osa 1: näin Bookbeat ja Storytel maksavat kustantajille
• Äänikirjojen rahat, osa 2: Miten kirjailija tienaa äänikirjamyynnistä – ja miksi niin vähän?
• Äänikirjojen rahat, osa 3: Uusi E-kirjasto tulee, miten menevät rahat?

En referoi artikkeleita sen enempää, mutta kommentoin lyhyesti, etenkin viimeisintä. Tiivistettynä fyysisten, sähkö- ja äänikirjojen myynti ja lainaustilastot vuodelta 2022 ovat seuraavat:

• Fyysisten kirjojen myynti: 8,7 milj.
• Fyysisten kirjojen lainausmäärät: 69 milj.
• Sähkö- ja äänikirjojen myynti, sis. suoratoistopalvelut: 17 milj.
• Sähkö- ja äänikirjojen lainausmäärät: 1,6 milj.

Sähkö – ja äänikirjojen lainaus on vielä vaatimattomissa määrissä, mutta uusi valtakunnallinen e-kirjasto saattaa kasvattaa lainausmääriä.

Äänikirjoista on toisaalta odotettu kirja-alan pelastajaa, toisaalta sitä on manattu kirjailijan tulojen romahduttamisesta. Kirjailija saa kuunnellusta äänikirjasta noin viidenneksen siitä, mitä myydystä painetusta kirjasta (sopimuksista eriteltyä tietoa Hämäläisen artikkelissa). Merkittävä kysymys on, millä tavalla äänikirjojen kuuntelu vähentää fyysisten kirjojen markkinoita. Monet kustantajat ovat tarkoituksella viivästyttäneet äänikirjan julkaisua, jotta se ei olisi vaikuttanut negatiivisesti painetun kirjan myyntiin. Toisaalta, painetun kirjan myynti on ollut jo pitkään laskussa. Onko äänikirjojen myynti bonusta siihen päälle, vai olisiko kuluttaja äänikirjan puuttuessa ostanut painetun kirjan? Ilmeisesti vastaus on, että toisten kirjojen myyntiin äänikirja vaikuttaa enemmän kuin toisten, esimerkiksi viihdettä kulutetaan enemmän audioformaatissa.

Kirjastolaitoksella on suomalaisten keskuudessa korkea arvostus ja lainausmäärät ovat suuria. On selvää, että kirjastolainat vähentävät myytyjen kirjojen määrää, ja siksi kirjailijoille maksetaan kompensaationa lainauskorvausta, joka on tällä hetkellä 0,31€ / laina. Selvää on myös, että kirjastot lisäävät kansalaisten lukuharrastusta; vaikka kirjastoja ei olisi, ei se tarkoittaisi, että kaikki 69 miljoonaa vuosittaista lainaa muuttuisivat samassa suhteessa myydyiksi kirjakaupan kirjoiksi.

Tästä kaikesta johdettu kysymys on, kuinka paljon äänikirjapalvelut lisäävät kirjojen kulutusta? Kuukausiveloitteiset palvelut tarjoavat laajan äänikirjavalikoiman, joka rohkaisee kuuntelemaan enemmän. Epäsuosittu mielipide, mutta voisiko niiden vaikutusta verrata kirjastolaitokseen? Vaikka kuunnellusta äänikirjasta korvaus on selkeästi alhaisempi kuin myydystä fyysisestä kirjasta, ei näitä kenties pitäisi verrata keskenään.