Bookea-niminen firma mainostaa minulle Facebookissa olevansa ”Pohjoismaiden suurin kirjakustantamo”. Tässä on kaksi ongelmaa: ensinnäkin ks. firma tuskin on ”pohjoismaiden suurin”, todennäköisesti joku Bonnier on suurin (samaa konsernia kuin WSOY), eikä Bookean kirjoista kukaan ole kuullut koskaan missään. Toinen ongelma on siinä, että Bookea ei edes ole kustantamo.
On kohtalaisen ongelmallista, että ”kustantamo”- nimitystä käyttävät sellaisetkin firmat, joilla ei ole kustantamisen kanssa mitään tekemistä. Suomen kielen sana ”kustantaa” tarkoittaa maksamista tai rahoittamista. Bookean toimintakonsepti perustuu siihen, että se painattaa kirjoja ja lasku jää kirjailijalle, ts. ”artisti maksaa”.
Edellä mainitussa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta se hämärtää oikean kustantamisen ja painattamisen rajaa. Ifolor on ihan näppärä palvelu, mutta ei se silti ole minun valokuvanäyttelyni kuraattori. Jos joku ravintola mainostaisi, että ”kustannamme illallisesi”, olisi se selkeästi harhaanjohtavaa markkinointia (”no me nyt olemme tällainen omakustanneravintola”).
Aina kun näitä asioita nostaa esiin, ainoat kommentit ovat luokkaa ”miksi vihaat omakustanteita?” ja ”eivätpä omatkaan kirjalliset saavutuksesi kaksisia ole”. Ei minulla ole mitään omakustanteita vastaan, ja suurella todennäköisyydellä tulen julkaisemaan omalla kustannuksellani vielä jotain ja silloin käytän jotain tämän kaltaista tarvepainatuspalvelua. Mutta ei se silti tee vielä Bookeasta kustantamoa ja minusta tällainen harhaanjohtaminen on ongelmallista.
Bookea mainostaa sivuillaan ”sen lisäksi, että voit kutsua itseäsi kirjailijaksi, voit myös tienata kirjallasi rahaa!” Minun mielestäni kuka tahansa voi kutsua itseään kirjailijaksi, ei se ole minulta pois. Itse en ole kutsunut itseäni kirjailijaksi kuin korkeintaan ironisesti. Nykyisessä Idols-henkisessä kulttuurissa kirjailijuus on tietysti yksi tapa tulla julkkikseksi, tai ainakin voi elätellä toiveita sydänverellä kirjoitettu omakustannekirja ”löydetään”, koska ”eihän sitä koskaan tiedä” ja ”ehkä unelmista tulee totta”.
Mitä rahaan tulee, ei Bookea varsinaisesti valehtele, jos painotetaan ilmaisua ”voit tienata”. Siinä vaiheessa kun kirjailija on maksanut omista kirjoistaan Bookealle esim. 100:sta kappaleesta á 20€, tai mitä ikinä ne maksavatkin, on kirjailija itse vastuussa oman kirjansa myynnistä, lähinnä tuttavilleen. Onkin varsin kovan työn takana saada tuosta edes omansa pois, kirja kun ei ole kovin hyvä myyntiartikkeli. Vai kuinka suurella summalla itse ole ostanut vaikkapa kuluneena vuonna (omakustantajien) kirjoja? Sen jälkeen kun olet tuttaviltasi kerännyt sen 2 tonnia, voit alkaa ”tienata”, vähän kuin verkostomarkkinoinnissa. Bookea luonnollisesti tilittää myymistään kirjoista sovitut prosentit, mutta olisi mielenkiintoista tietää tilastoja. Kuinka monta kappaletta ”pohjoismaiden suurin kustantaja” keskimäärin kutakin nimikettä myy? Varsinkin, kun en ole kirjaharrastajana niitä edes nähnyt missään myynnissä.
On siis selvää, että asiakas ei ole lukija, vaan kirjailija, jolta Bookean liiketoimintamallissa raha kerätään. Onko siinä siis mitään väärää? Ei, jos kokee saavansa rahalleen vastinetta. Mutta sen kutsuminen kustantamiseksi on harhaanjohtavaa.